Vko 48

Vko 48

Up to date! 😏

Suosittelen lukemaan blogia "internetversiona", mikäli käytätte älypuhelinta

Nyt olen kyllä niin ajan tasalla, että ei löydy oikein kuviakaan!
Asiaa sitäkin enemmän, hehe!

Maanantaina pääsimme taas verhoilusaliin jatkamaan rahin työstämistä.
Olisin halunnut kahvat, mutta ystävälliset vieraamme Slovakiasta on Salpauksessa jonkun viikon, joten jouduimme tekemään itsenäisemmin töitä. Meidän opettajalla oli heistä vastuu.
Minä olen sellainen ihminen, että en tykkää odotella. Joku voisi vahingossa kuvitella minua laiskaksi kun olen tekemättä mitään, vain siksi etten tiedä mitä tehdä tai miten se tehdään... 😕
Annoin täten kahvojen teon olla, ja jatkoin ompelemista. Pääsin jopa niin pitkälle, että ainoastaan pohja pitäisi "ampua" kiinni.

Tästä näette että sovittelen rungon verhoilua!
"Juu en käyttänyt sinistä lankaa joten se hieman näkyy"
Olen kuitenkin itse tyytyväinen! Lanka on aika samaa väriä kun tuo istuinosan hupun reunakaistale... 
Olen aika vaativa ja itseni pahin vihollinen, mutta nyt olen osannut höllentää hieman.. Olen siis HYVIN tyytyväinen suoritukseeni! Joten "ihan sama" minkä arvosanan saan, minulle se kuitenkin on tulossa käyttöön 😊

Taisin aiemmassa kirjoituksessa mainita tästä hivenen liian isosta kansipalasta... No ei se paljoa korjaantunut ompelemalla harja-/kanttaussaumaa... Kerran jaksoin purkaa ja ommella uudestaan, mutta en saanut sitä tuon paremmaksi. Ehkä osaan tulevaisuudessa tehdä tarkemmat mitoitukset, kohdistusmerkinnät ja ihan vain ommella paremmin! hehe

















 Sitten vain ampumaan kankaita kiinni runkoon!

Tadaa! Almost done.
Pohja on vielä kiinnittämättä. 




Tänään jatkettiin ompelemista luokkahuoneessa "pikkukoneilla". Tein kaksi sinistä tyynyliinaa meidän makkarin isoille tyynyille. 
Saman kokoisen kun aiemmin valmistamani musta.

Ajatuksia

Kävin läpi tiedostoja, jotka sain Kulttuurituntemus opettajaltamme. Siellä mainittiin eri tyylikaudet ja tyylit, ja minä jäin miettimään yhtä - Nykypäivää. Mikä on nykypäivän tyyli? Vissiin aika vapaa. Kaikki saavat sisustaa kuten haluavat, koska kaikkea on saatavilla. Itse pidän vanhasta, tai vanhan näköisestä. Toki joku voisi väittää minun pitävän "muodikkaista" jutuista, koska pidän messinkisistä/kultaisista/kuparisista pinnoista, mutta hei... Katsokaa niitä kirkon kullattuja yksityiskohtia... Tai niitä kauniita kuparikattoja jotka ovat tänä päivänä vihreitä... Ei niitä eilen esitelty uusimmassa sisustuslehdessä.
Mikähän mahtaisi olla siis sitä uutta... 
Hetken mietittyäni, päähäni tupsahti sana "DC-Fix".
Voi pyhä sylvi.
Ihan kätevä keksintö pinnoittamaan vanhat kaapinovet, erilaisia laatikoita, purnukoita ja tarjottimia - EI SEINIÄ!
Vanhat asiathan tulevat aika ajoin takaisin muotiin, mutta seinien pinnoittaminen muovilla saisi kyllä jäädä sinne 70-luvulle. Vielä tänä päivänä joudumme itkemään kun aletaan remontoimaan vanhoja hirsitaloja... Muovia katossa... Muovia seinissä... ...muoviamuoviamuovia...
Jos Panu Kaila käyttäisi Facebookkia, niin hän saisi varmaan sydärin jos eksyisi ryhmään nimeltä "DC - Fix / Kontaktimuovi Tuunaajat" 
Katsokaa vaikkapa Sylvester Stallonen äitiä, muovi pilaa pinnat. ( http://topcelebritysurgery.com/wp-content/uploads/2016/02/Jackie-Stallone-Plastic-Surgery.jpg )
 Paints a pretty picture in your head, right?

Näihin ajatuksiin päätän bloggaamisen tälle illalle 😂

yt,

Fanny

#iloinenpuuseppätyttö